Salkkuni osakeanalyysi 1: YIT Oyj [Ticker: YTY1V]
Johdanto
Muita analyyseja ei tulla tällä
pätkällä pitkittämään, mutta näin ensimmäisen lajiaan olevan
kirjoituksen alussa olkoot lyhyt tavoitteen asettaminen paikallaan.
Tarkoitukseni on siis analysoida jokainen salkussani oleva omistus
samoihin fundamentteihin perustuen ja samalla tutustua yrityksiin,
jotka tähän mennessä ovat päätyneet osaksi salkkua ehkä hivenen
pintapuoleisellakin tuntemuksella. Analyysin avulla syntyvän
kiteytetyn johtopäätöksen tulisi yksinkertaisesti vastata
kysymykseen ”Onko sijoituskohde salkkuuni sopiva?”.
Ulkopuolisena lukijana näitä analyyseja ei tule ottaa sijoitusneuvoina eikä suosituksina ja sisältöön pitää suhtautua erittäin epäilevästi, sillä onhan kyseessä amatöörin omaksi huvikseen (ja toivottavasti hyödyksi!) suorittama arvio yrityksen tilanteesta.
Käsiteltävänä olevasta osakkeesta
pyrin kutomaan kasaan seuraavanlaisen kokonaisuuden:
- Yleiskuvaus
- Yrityksen liikevaihto
- Kilpailijat ja kilpailuetu
- Yrityksen johto
- Asiakaskunta
- Markkinaosuus
- Alan nykytilanne
- Tuotetaanko liiketoiminnalla voittoa, paljonko yrityksellä on velkataakkaa
- Osinko
- Yhteenveto ja pohdinta
Ideaalitilanteessa tämä analyysi
syntyisi yrityksen vuosiraportin ollessa saatavilla, mutta
harjoituksen vuoksi päätin aloittaa jo nyt YIT:n kohdalla, ennen
varsinaista vuoden 2017 vuosikertomusta ja tilinpäätöstä (Q4/2017
julkaistaan 1.2.2018). Toisaalta tästä syntyy mahdollisuus palata
tämän kirjoituksen pariin päivityksen muodossa vajaan kuukauden
päästä!
YIT Oyj [YTY1V] yleiskuvaus
Yleinen insinööritoimisto (YIT) on suomalainen rakennusalan yritys, joka toimii kolmella sektorilla: asuntorakentaminen, infrarakentaminen ja toimitilarakentaminen. Yrityksenä se on myös kansainvälinen toimija, joka toimii asuntomarkkinoilla CEE-maissa ja Venäjällä. Yrityksestä on vuonna 2013 irroitettu Caverion Oyj omaksi yhtiökseen (kiinteistöpalvelut) ja vuoden 2018 aikana YIT pyrkii toteuttamaan fuusion Lemminkäisen kanssa.
Yrityksen liikevaihto
Liikevaihto on yrityksen toimesta
ilmoitettu sekä toimialaraportoituna (asuntokohde tuloutetaan
rakentamisen valmiusasteen ja kohteen myyntiasteen tulon perusteella)
ja konserniraportoituna (asuntokohde tuloutetaan kokonaisuudessaan
valmistumishetkellä).
YIT:n liikevaihto muodostuu pääosin
asuntojen myynnistä kuluttajille sekä toimitila- ja infrahankkeiden
toteuttamisesta suuremmille sijoittajille kuten yritykset ja julkinen
sektori. Toimialoittain liikevaihtoa tuottavat
osiot on jaettu kolmeen:
- Asuminen Suomi ja CEE
- Asuminen Venäjä
- Toimitilat ja infra
Näistä toimialat 1 ja 2 muodostavat
yhdessä asuntohankkeista koostuvan liikevaihdon, joka on
yhteenlaskettuna merkittävämpi alue kuin toimitilat ja infra
(toimialaraportoituna 628,8 milj + 172,7 milj = 801,5 milj EUR VS
559,8 milj EUR , perustuen liikevaihdon raportoituihin lukuihin 1-9 /
17).
![]() |
KUVA 1: YIT liikevaihdon maantiteteellinen jakauma Lähde: YIT Oyj osavuosikatsaus, Q3/2017, sivu 11 |
Maantieteellisesti Suomi tuottaa
yritykselle leijonanosan sen liikevaihdosta (ml. kaikki alat:
asunnot, infra ja toimitilat).
Vuoden 2017 kolmella neljänneksellä
(Q1-Q3) kasvanut toimialaraportoituna kokonaisuudessaan 7%
(valuuttakurssein korjattuna 5%) vuoden 2016 samaan ajanjaksoon
verrattuna. Konserniraportoituna kasvu on ollut verrattavaan
ajanjaksoon 20%. Yritys ei ole nähnyt tarpeelliseksi syyskuun
tuloksen jälkeen muuttaa tulosohjeistustaan, joka on
toimialaraportoidusti arvioitu 5-12% kasvuksi vuodelle 2017. Vuoden
2016 toimialaraportoitu liikevaihto oli kokonaisuudessaan 1783,6
miljoonaa euroa.
Kilpailijat ja kilpailuetu
Tämä osuus on minulle henkilökohtaisesti vaikein osio kirjoittaa,
koska voin myöntää heikon tuntemukseni (erityisesti)
rakennusbisneksen koukeroista ja varsinaisesta teknisestä puolesta,
joten kovin syvällisesti en kykene YIT:n kilpailuetuja luettelemaan.
Pääkilpailijoinaan YIT mainitsee niin kotimaisia kuin
länsinaapurista käsin toimivia yrityksiä. Lisäksi yritys päätyy
mainitsemaan myös ulkomailla toimivista paikallisista toimijoista,
jotka luovat kilpailua erityisesti Venäjällä.
YIT kuitenkin on suurimmalla markkina-alueellaan (Suomessa)
markkinajohtaja päällystyksessä ja infrassa sekä omaa 10-20%
osuuden talonrakentamisessa. Sillä on pitkä historia toimijana
rakennusalalla, toisin sanoen yrityksellä on tietotaitoa runsaat
määrät.
Suomalaisista verrokeistaan yritys lienee myös parhaimmassa asemassa
tavoittelemaan kasvavaa asuntokaupan liikevaihtoa ja tuottoa Suomen
ulkopuolelta, sillä se on onnistunut kasvamaan yhdeksi
päätoimijoista myös CEE-maissa (pl. tuorein toimintamaa Puola) ja
suurimmaksi ulkomaiseksi asuntorakentajaksi Venäjällä.
Yrityksen johto
Kari Kauniskangas on ollut yhtiön palveluksessa jo vuodesta 1997.
Mainittuja johtotehtäviä vuodesta 2001 eteenpäin,
varatoimitusjohtajana vuodet 2008 - 2013, jonka jälkeen
toimitusjohtajana vuodesta 2013 eteenpäin. Yrityksen sielunelämän
luulisi siis ainakin olevan vuorenhuipulla selkeänä mielessä.
Johtoryhmällä ylipäätänsä on yhteenlaskettuna merkittävää
kokemusta konsernin riveistä. Poikkeus konsernin sisältä
poimittuun joukkoon pitää tietysti löytyä ja johtoryhmässä se
on talousjohtaja, jolla kuitenkin on CV:ssään runsaasti
työkokemusta oman tehtävänsä taustalla muista tunnetuista
yrityksistä.
Pelkästään yrityksen omien sivujen ja sijoittajalle suunnatun
informaatiotulvan osalta YIT vaikuttaa avoimelta ja hyvin
organisoidulta yritykseltä, jonka johtohenkilöistä ei ainakaan
avoimien lähteiden etsinnällä juuri moitittavaa löytynyt.
Myöskään merkittävää osakkeiden myyntiä ei sisäpiirin osalta
ole havaittavissa (toisaalta ei myöskään ostoja, pääasiallinen
osakkeiden kartuttaminen vaikuttaa tapahtuvan palkkioina).
Asiakaskunta
YIT:n asiakkaina toimivat yksityiset asunnon ostajat (sekä kotia
etsivät että asuntosijoittajat), yritykset ja julkinen sektori.
Varsinaisia asiakasmääriä on vaikea löytää, mutta suuntaa
voinee ottaa myytyjen kohteiden ja rakenteilla olevien hankkeiden
perusteella. Vuoden 2017 Q1-Q3 aikana myytyjä asuntoja on raportoitu
Suomessa 2182 kpl (vrt. 2016 Q1-Q3 1872 kpl), CEE-maissa 1070 kpl
(vrt. 637 kpl) ja Venäjällä 1942 kpl (vrt. 2598 kpl). Suuria
toimitila- ja infrahankkeita on tällä hetkellä käynnissä 5 kpl
ja omaperusteisia toimitilahankkeita niin ikään 5 kpl (joista 3 on
saatu kokonaisuudessaan myytyä ja kahdessa YIT on
vähemmistöomistajana).
Markkinaosuus
YIT on vahva tekijä Suomessa. Infrarakentajana se on
markkinajohtajan roolissa, ja vuoden 2015 arvioiden mukaan YIT on
hallinut noin 10-20% Suomen asuntomarkkinasta. Tulevan yhdistymisen
jälkeen arvioitu osuus on 15-20%. Ulkomaan toimintaympäristöistä
ei tarkkoja lukuja sattunut skannauksella silmään, mutta yrityksen
omien sanojensa mukaan YIT on myös Puolaa lukuun ottamatta
CEE-kohteissaan onnistunut nousemaan merkittäväksi ulkomaalaiseksi
tekijäksi. Venäjällä YIT on merkittävin ulkomaalainen rakentaja
asuntomarkkinoilla ja onnistunut saamaan jalansijansa
kasvukeskuksiin.
Alan nykytilanne
Rakentaminen (sisältäen asunto-, korjaus- ja muun kuin
asuinrakentamisen) käy tällä hetkellä kuumana ja myös infran
osalta kotimaassa on tarvetta lisäinvestoinneille. Muutto
kasvukeskuksiin ja näiden keskuksien kehitys ajaa asuntotarvetta
erityisesti kotimaan suurimmissa kaupungeissa. Lisäksi eräänlaisena
päätöksenteon ja arvioinnin työkaluna tuotettu
"Asuntotuotantotarve 2015-2040" -tutkimus povaa noin 30 000
uuden asunnon tarvetta joka vuosi seuraavan 22 vuoden aikana. Asuntomarkkinoille saapuvan uuden asiakaskunnan lisäksi yleinen
luottamus talouteen ja valtion talouden kiihtynyt kasvu luovat lisää
markkinamahdollisuuksia.
Tuotetaanko liiketoiminnalla voittoa, paljonko yrityksellä on velkataakkaa
Yrityksenä YIT on vuoden 2017 raportoidulla kolmella neljänneksellä
onnistunut tekemään voittoa toimialaraportoituna 61,9 miljoonaa
euroa. Muutos vuoden takaiseen vertailujaksoon on 155%.
Prosentuaalisesti muutos on vaikuttava, mutta negatiivisia
oikaisueriä on huomattavasti vähemmän vuoden 2017 aikana kuin
vertailujaksolla, jossa ne vaikuttavat tehtyyn tulokseen suuremmin.
YIT:n velkaantumisaste on on tarkastelukauden Q1-Q3 lopussa 124%,
jota voisi pitää tyydyttävänä / välttävänä tasona.
Velkaantumisaste on kasvanut noin 12 prosenttiyksikköä
tarkasteltuna koko vuoteen 2016. Operatiivisen kassavirta on
negatiivinen (-6,5 miljoonaa euroa).
Oikaistuna liikevoittona yritys on kasvu-uralla. Aloittain
raportoidut liikevoitot kertovat samaa tarinaa kuin raportin useat
muutkin osiot: Venäjä toimii hidastavana tekijänä voiton
tahkoamiselle. Positiivista kuitenkin on, että vertailukauteen
verrattuna myös Venäjä on punnertanut voitolliseksi, vaikkakin
rimaa hipoen.
Osinko
Yrityksen tavoitteena on jakaa omistajilleen 40-60% tilikauden
tuloksesta osinkoina. Historiallisesti katsottuna tavoitteeseen on
päästy vuosina 2010 – 2014, jonka jälkeen maksusuhde on
ylittynyt reilusti (vuonna 2015 138% & vuonna 2016 373%). Ei
mainittavaa kasvavan osingon historiaa.
Yhteenveto ja pohdinta
YIT Oyj [YTY1V] on kotimainen rakennusalan yritys, jonka liikevaihto
koostuu asuntorakennusmarkkinoista, infrarakentamisesta ja
toimitilahankkeista. Yrityksen suurimmat markkinat sijaitsevat
Suomessa, mutta se on viime aikoina onnistunut kasvattamaan
jalansijaansa, liikevaihtoansa ja tulostansa CEE-maiden
asuntomarkkinoilla. Venäjällä YIT on yhä edelleen suurin
ulkomainen toimija asuntomarkkinoilla, mutta apeasta taloudesta
kärsinyt Venäjä näkyy heikkona rivinä myös YIT:n liikevaihdossa
ja tuloksessa.
Asiakaskunnan kasvu / asuntomarkkinoiden vireys näkyi erityisesti
Suomessa ja CEE-maissa, joissa myytyjen asuntojen määrä oli
selkeässä kasvussa.Venäjällä sen sijaan myytyjen asuntojen määrä
oli laskussa. On selvää, että Euroalue on tällä hetkellä on
varsin positiivisessa vireessä kuluttajaluottamuksen ja talouden
kasvun osalta, mikä näkyy myös yrityksen tuloksessa, mutta Venäjän
tilanne on hyvä muistutus YIT:n tekemän tuloksen sidoksista
yleiseen taloustilanteeseen. Kuluttajaluottamuksen laskua,
korkotasoja ja niiden vaikutuksia pankkien tarjoamiin lainahintoihin
lieneekin syytä tarkkailla Euroopan markkinoilla, sillä ne
vaikuttanevat merkittävästi Suomessa ja CEE-maissa hyvin
alkaneeseen tuloskasvuun.
YIT:n raportoitu velkaantumisaste vuoden 2017 kolmannella
neljänneksellä oli välttävällä tasolla ja sen operatiivinen
kassavirta -6,5 miljoonaa euroa. Operatiivisen kassavirran osalta en
kykene ammattitaitoista pohdintaa tuottamaan, sillä en osaa sanoa
miten se vertautuu esim. yrityksen kilpailijoiden operatiiviseen
kassavirtaan. Selvää kuitenkin on, että pitkäkestoinen tai
krooninen negatiivinen kassavirta ei ole yrityksen kestävyyden
kannalta hyvä asia. Epäilemättä kuitenkin rakennusalalla
esimerkiksi suuret infra- tai toimitilahankeinvestoinnit vievät
alussa merkittävästi rahoitusta, joten en välttämättä
pelästyisi hetkellisesti raportoitua heikkoa kassavirtaakaan.
Tilanne kuitenkin on vertailukauteen tarkasteltuna huomattavasti
parantunut.
Kaiken kaikkiaan vuosi 2017 näytti raportoidun Q3 jälkeen
positiiviselta kehitykseltä liikevaihdon, tuloksen ja kassavirran
suhteen edelliseen vuoteen verrattuna. Lopullisesta tilinpäätöksestä
helmikuussa selviää säilyikö kehitys samana myös viimeisen
neljänneksen aikana.
Osinkomaksajana YIT saa bonuspisteitä selkeästä
osinkopolitiikastaan, joka on jakaa tilikauden tuloksesta 40-60%
osinkoina omistajilleen. Merkittävää historiaa yrityksellä ei
kuitenkaan ole kasvavan osingon maksajana, joten siinä mielessä se
ei omaan silmään pistä mielenkiintoisena sijoituskohteena
osinkosalkkuun. Toki potentiaalia näin kasvumarkkinan aikana
väliaikaisena salkkusäilytyksenä on olemassa.
Loppu sanoina voin todeta, että ymmärrykseni ja
luottamukseni YIT:hen yhtiönä nousi tämän tarkastelun tuloksena.
Aionkin tilikauden päätöksen julkaisun jälkeen tarkastaa
ensimmäisenä etenkin Venäjän lukujen kehityksen loppu vuoden
aikana. Mikäli Venäjän markkinoiden taantuminen katkeaa tai
havaittavissa olisi edes orastavaa kasvua asuntomarkkinoiden osalta,
olisi osake näkemykseni mukaan varsin houkutteleva (olettaen, että
Suomi ja CEE pysyy nykyisellä radallaan). Yrityksen osinkoprosentti
on verrokkiryhmässään hyvällä tasolla ja maksusuhde tulokseen
kestävä. YIT ei kuitenkaan pitkässä juoksussa ole varsinainen
osinkosijoittajan unelmakohde, johtuen yrityksen osinkohistoriankin
osoittamasta osinkomäärän heilahtelusta yleisen markkinatilanteen
mukana. Lisäksi edelleen se tosiasia, että rakennusalaan liittyvä ymmärrykseni ei ole pintaraapaisua kummoisempi on omistajana heikkous.
![]() |
KUVA 2: Peruslukujen vertailua verrokkiryhmässä |
Pientä verrokkiryhmää ja peruslukuja kerätessäni kiinnostus
heräsi myös varsinkin ulkomaalaisten kilpailijoiden kohdalla.
Näiden lukuihin saattaa toki vaikuttaa Ruotsin asuntomarkkinoiden
tämän hetkinen tilanne ja tulevaisuuden näkymät.
Mutta onko
kyseessä sitten (tulevia) mahdollisia ostopaikkoja vaiko jotain
muuta? Pitänee joka tapauksessa toteuttaa ainakin pintapuolista
tarkastelua esimerkiksi JM Ab:n kohdalla.
LÄHTEET
LÄHTEET
Kiitokset erinomaisesta analyysistä. Minua jäi hiukan askarruttamaan tuo infrarakentamisen osuus. Onko siinä mukana hankittu Lemmikäinen vai ei? Vähän vaikutti, että YIT:n luvuilla pyörittelit, mutta voihan tuon saada jostain yhdistämisesitteistä.
VastaaPoistaItsellä on analysoinneissa tapana katsella suurimmat omistajat. Hyvät ostopaikat tulee, kun suuri omistaja myy ja silloin on hyvä selvittää miksi, jos syy löytyy. Toiseksi omistaja listalta saa käsityksen, ketkä käyttää valtaa yhtiössä. Kun suurissa omistajissa on pitkäaikainen "ankkuriomistaja" hän ajaa hallituksessa läpi sijoittajaystävällistä linjaa. Omistan itse YIT:tä pienen siivun ja tutustunut näihin. YIT:n osalta homma on kunnossa, Antti Herlin on suuri omistaja ja lisäksi Ehrnrothien Virala Oy on suuromistajana ja listalta löytyy Ilkka Brotherus.
Tulipa lista katsottua kiitos siunun ja näyttää Virala tankanneen vahvasti.
Itsellä ollut YIT suuremmassakin painossa, mutta kilpailijoita katsellessa olen tullut samanlaiseen johtopäätökseen kuin sinä, että sielläkin löytyy hyviä kohteita. Olen useampaan otteeseen miettinyt mm. Skanskaa. Viimeisin siirto miksi sitä mietin oli se, kun Skanska vetäytyi Venäjän markkinoilta. YIT yhä jatkoi ja se jauhanut firmalle tappiota. Voi toki olla kultakaivos jossain vaiheessa, mutta kaiken kaikkiaan Skanskan päätös oli mielestäni hyvä. Markkinoille voi mennä uudestaan, mutta havaitisvat, että nyt ei ole hyvä hetki.
Olen joskus pohtinut noista NCC:tä ja Peabia. Peb on kadonnut aika suurelta osin Suomen markkinoilta, joten epäilen ettei sillä ole kilpailuvoimaa. NCC on ok oloinen firma, mutta ei pysty hastamaan Skanskaa ja YIT:tä ja pidän Skanskaa ehkä vahvempana kilpailussa. Suurimmat panokset olen laittanut Lehtoon, pidän sitä Game Changerina rakentamisessa.
Kiitokset kommentista!
PoistaInfran osalta kaikki mainittu oli puhtaasti YIT:n Q3 osarin ja YIT:tä ennen yhdistymisuutista käsittelevien artikkeleiden pohjalta kerättyä. Ainoa maininta, jonka löysin yhdistymisen jälkeisistä arvioista oli liikevaihdon arvioitu kasvaminen noin 3,2 miljardiin euroon kokonaisuudessaan, mutta mitään erottelua ei sen kummemmin ilmennyt.
Pointtisi suurimpien omistajien tarkkailusta on validi ja todennäköisesti tulenkin takertumaan siihen rivillä tai parilla tulevien yritysten osalta. Suurimmat omistajat tsekkasinkin, mutta kenties putkinäköisyys yrityksen johtoryhmän kohdalla sai sen putoamaan pois kirjoituksesta. Herlin olikin itselle positiivinen yllätys, jota en itse asiassa edes tiennyt ennen kuin törmäsin kyseiseen listaukseen.
Venäjän osalta olen kanssasi täysin samaa mieltä.